Skip to Content

”Mä en haluu mennä päivikseen!”

Kirjoitettu 24. elokuuta, 2015 klo 8.25

  Jo illalla alkaa hikikarpaloita nousta ja seuraavan aamun lähtö ahdistaa – tiedossa itkua, huutoa ja hammasten kiristelyä, kun kauheassa kiireessä taistellaan ensin vaatteet päälle, seuraavaksi riidellään siitä, syödäänkö aamupala kotona vai päiväkodissa, ja sitten jätetään perään itkevä kiljukaula päiväkodin tätien hoteisiin. Aloita siinä sitten oma työpäivä. Syyllisenä, vihaisena, huolestuneena. Tämmöistäkö tämä tulee nyt sitten  Jatka lukemista »


Kun lasta ahdistaa

Kirjoitettu 16. elokuuta, 2015 klo 12.56

  Monet lapset kärsivät jossain vaiheessa ahdistusoireilusta. Se voi näkyä monella tavalla: vatsa tai pää voi olla kipeä, voi olla vaikea saada henkeä, iltaisin uni ei meinaa tulla tai mielessä pyörivät jatkuvasti samat asiat. Lapsi voi tulla itkuherkäksi tai saada raivareita. Joksikin aikaa voi tulla erilaisia rituaalejakin käyttöön tai kotoa onkin yhtäkkiä vaikea lähteä päiväkotiin,  Jatka lukemista »


Eväitä koulun alkuun

Kirjoitettu 2. elokuuta, 2015 klo 15.15

  Kesäloman viimeiset päivät alkavat olla koululaisperheissä käsillä. Meitä aikuisia valmennetaan monin eri tavoin työhön paluussa, mutta vähintään yhtä tärkeää on muistaa lapset ja heidän sopeutumisensa kouluun ja sen rytmiin, olipa sitten kyse ekaluokkalaisesta tai jo isosta koululaisesta. Näillä keinoilla helpotat lapsen syksyä:   mieti lapsen kanssa kouluun liittyviä positiivisia asioita: koulukaverit, uusien asioiden ja taitojen  Jatka lukemista »


Miltä sinusta mahtaa oikeasti tuntua?

Kirjoitettu 27. heinäkuuta, 2015 klo 10.22

Minulta kysytään välillä, että onko se psykologin työ semmoista, että pää kallellaan ja otsa pikkuisen kurtussa pyydetään asiakasta kertomaan, miltä hänestä nyt tuntuu. Onhan tuo parodia varmaan osittain totta. Mutta paljon enemmän se on asettumista asiakkaan asemaan ja sen miettimistä, miltä hänestä tuntuu. Eikä tietenkään vain miettimistä, vaan ääneen sanomista, arvailua, ehdottamista: ”Mahtaisiko olla niin,  Jatka lukemista »


Kuka teillä määrää?

Kirjoitettu 13. heinäkuuta, 2015 klo 9.32

Kävin Ruotsin risteilyllä. Metroasemalla odotellessa vieressä seisova suomalaisperhe teki suunnitelmaa päiväohjelmasta; minne mennään ja missä järjestyksessä. Tunnelma oli leppoisa ja äiti näytti metrokarttaa kouluikäisille lapsilleen kysyen heidän mielipidettään. Lause, jonka äiti keskustelun päätteeksi sanoi, oli niin kaunis, että pinnistelin koko päivän muistaakseni sen ja kirjoitin lopulta talteen. ”Minäkin olen sen kannalla.”   Tavallinen lause. Väitän  Jatka lukemista »


Toivon merkityksestä

Kirjoitettu 6. heinäkuuta, 2015 klo 9.25

  Arkisten paineiden keskellä itse kunkin oma elämä tuntuu välillä toivottomalta. Lapset kinastelevat jatkuvasti, yöt ovat aina rikkonaisia, korvatulehduskierre ei lopu koskaan eikä keskimmäinen ikinä lähde karjumatta ovesta ulos. Mistään ei tule mitään.   Olen pohtinut sitä, miten tärkeää on toivon ylläpitäminen silloin, kun elämässä on pitempiaikaista kuormitusta. Sen kyvyn vaaliminen ja kehittäminen, unelmoiminen, uskominen.  Jatka lukemista »


Onko teilläkin iltaisin villin lännen meininki?

Kirjoitettu 29. kesäkuuta, 2015 klo 9.26

  Monessa lapsiperheessä hämmästellään ilta toisensa jälkeen, miten samat herrantertut, jotka herätessä aamuisin ovat kohtuu rauhallisia ja jopa suht tottelevaisia, muuttuvatkin illalla karkuun juokseviksi huligaaneiksi. Mitkään säännöt eivät tunnu pätevän ja vanhemmat odottavat vain hetkeä, jolloin lapset hiljenevät, hyvällä tai pahalla. Ennen kuin menetät hermosi lopullisesti, lue vinkkini iltojen kesyttämiseen.   Anna lapselle kahdenkeskistä leikkiaikaa.  Jatka lukemista »